Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:


PL 3 (Unioninkatu 34)
00014 Helsingin yliopisto
yo-museo(at)helsinki.fi

Näyttely
Fabianinkatu 33, 3. krs
info +358 50 448 8909

Avoinna
ti-to 12-17, pe 12-16


Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

Matematiikka - perinnettä ja sovelluksia

Näyttely Helsingin yliopistomuseossa 30.11.2007-9.3.2008.

Maailmankuulun suomalaisen matemaatikon Lars Ahlforsin (1907-1996) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Näyttely esittelee paitsi Ahlforsin saavutuksia - hän sai tieteellisestä työstään mm. Nobeliin verrattavan Fieldsin mitalin - myös muiden kansainvälistä tunnustusta saaneiden suomalaisten matemaatikkojen työtä.



Maailman kouluissa opetetaan matematiikkaa enemmän kuin mitään muuta oppiainetta. 1900-luvun puolivälistä lähtien matemaattisten tieteiden yhteiskunnallinen merkitys on informaatioteknologian kehittämisen myötä voimakkaasti kasvanut.

Suomella ja Helsingin yliopistolla on pitkät ja kunniakkaat perinteet matematiikassa. Lars Ahlfors, Ernst Lindelöf ja Rolf Nevanlinna ovat kansainvälisesti tunnustettuja suuruuksia, ja he ovat pysyvästi vaikuttaneet tieteenalan kehitykseen. Lars Ahlforsin syntymästä on tänä vuonna kulunut sata vuotta, ja häntä on muistettu ympäri maailmaa. Ahlfors sai elinaikanaan monia kansainvälisiä huomionosoituksia; vuonna 1936 hänelle myönnettiin matematiikan korkein kunniapalkinto Fieldsin mitali. Fieldsin mitalia pidetään matematiikan Nobelina - matematiikassahan ei Nobelin palkintoa jaeta.

Näyttelyssä kävijä voi testata koulumatematiikan taitojaan monikielisen matematiikan tehtäväpankin avulla. Sen luomiseen on sovellettu Helsingin yliopiston tutkijoiden johdolla kehitettyä matematiikan kielioppia.

Matematiikan avulla syntyneitä sovelluksia käytetään apuna muun muassa lääketieteessä. Näyttelyssä esitellään aivojen pinnan kuvantamista kvasikonformisilla projektioilla, jotka auttavat lääkäreitä arvioimaan erilaisten hoitojen tuloksia. Toisaalta röntgentomografialla otettujen kuvien määrää voidaan matemaattisin laskelmien avulla vähentää ja suojata potilasta näin ylimääräisiltä säteilyannoksilta.

Esillä on myös maailmanlaajuisesti eniten uutisoitu suomalainen tutkimustulos, joka liittyy aurinkokuntamme tuntemattomimman alueen eli asteroidivyöhykkeen kattavaan kartoittamiseen. Sen yhteydessä on löydetty aivan uusia ilmiöitä kuten aurinkovoimalla pyörivä asteroidi. Voimme suoraan nähdä kuinka auringonvalon fotonien paine vaikuttaa asteroidin liikkeeseen, ja tätä tietoa hyväksikäyttämällä voidaan pyrkiä ennustamaan Maata lähelle tulevien kappaleiden liike hyvin tarkasti tai jopa estämään törmäys Maahan.

Kuvassa Lars Ahlfors.