Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:


PL 3 (Unioninkatu 34)
00014 Helsingin yliopisto
yo-museo(at)helsinki.fi

Näyttely
Fabianinkatu 33, 3. krs
info +358 50 448 8909

Avoinna
ti-to 12-17, pe 12-16


Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

Uskomuksesta ymmärrykseen - aikamatka lääketieteeseen


Valokuva Timo Huvilinna.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Helsingin Yliopistomuseo Arppeanumin näyttely on kunnianosoitus työlle, jota vuonna 1881 perustettu Duodecim on tehnyt lääketieteellisen sanaston suomentajana, lääkärikunnan kouluttajana, ja terveystiedon jakajana Suomen kansalle. Seuran värikkään historian lisäksi näyttelyssä esitetään lyhyesti lääketieteen historia neljän nesteen opista molekyylilääketieteeseen. Esillä on muun muassa jäljitelmä joutsenkaulaisesta pullosta, jonka avulla Louis Pasteur kumosi luulon eliöiden alkusynnystä.

Duodecimin perusti Suomen hammaslääketieteen isäksikin kutsuttu Matti Äyräpää. Nimensä seura sai perustajajäsenten lukumäärästä: Äyräpää kokosi lääketieteen kansantajuistamistyöhön alun perin kaksitoista (lat. duodecim) suomenmielistä medisiinaria. Nyt Duodecimissa on noin 19 000 jäsentä.

Seuran ensimmäinen vuosikymmen kului suomenkielisen lääketieteen sanaston laadinnassa, ja duodecimilaiset vaikuttivat vahvasti siihen, että suomen kieltä alettiin ylipäätään käyttää yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja yliopistoklinikoissa 1890-luvulla. Ensimmäinen kokonaan tutkintonsa suomeksi suorittanut lääkäri valmistui vuonna 1898.

Näyttely esittelee monipuolisesti Duodecimin pioneerityötä lähes kaikilla suomalaisten terveydenhoitoon liittyvillä alueilla. Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin rakennutti Suomen ensimmäisen koko kansalle tarkoitetun tuberkuloosiparantolan: Takaharju Punkaharjun kupeessa avasi ovensa vuonna 1903. Seura oli myös yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa järjestämässä Suomen ensimmäisiä ensiapukursseja eli samariittikursseja. Näyttelyn katsoja saa kokonaiskuvan menneiden ja nykyisten vuosikymmenien terveydenhoidosta ja terveysvalistuksesta Suomessa. Tutustua voi vitriineissä oleviin seuran vuosina 1894-1897 kustantamiin lentolehtisiin ja ensimmäisiin suomenkielisiin lääketieteen sanastoihin mutta myös nykyajan digitaaliseen lääkärikirjaan, Terveysportin tietokantoihin.

"Ei ole kylliksi siinä, että tieteitä tutkitaan ja totuuksien perille pyritään. Tulokset ovat myös yleisön ja kansan tiedoksi saatettava jos mielii työstään hedelmiä saavuttaa. Jos mikään tiede, niin ainakin terveydenhoito-oppi on kansantajuiseksi tehtävä." Matti Äyräpää (1891)

Näyttelyn työryhmä ja käsikirjoittajat: prof. Matti Haltia, museonjohtaja Kati Heinämies, prof. Jaakko Ignatius, prof. Esko Koivusalo, tiedottaja Sari Kosonen, pääsihteeri Ilkka Rauramo, prof. Eero Saksela ja dos. Leena Saxén. Näyttelysuunnittelu: Studio Henry Forssell.


Akseli Gallen-Kallelan maalaus Matti Äyräpäästä vuodelta 1911.