Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:


PL 3 (Unioninkatu 34)
00014 Helsingin yliopisto
yo-museo(at)helsinki.fi

Näyttely
Fabianinkatu 33, 3. krs
Suljettu 19.6.-31.7.2017

Avoinna
ti-to 12-17, pe 12-16

Info


Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

Promootioperinteen historiaa

Maisterinseppele. Kuva Renja Suominen-Kokkonen.Yliopiston juhlista omaleimaisimmat ja merkittävimmät ovat olleet jo 1640-luvulta lähtien eri tiedekuntien järjestämät promootiot. Juhlallisessa promootiossa yliopistollisen loppututkinnon suorittaneet kandidaatit ja tohtorit saavat maisterin tai tohtorin arvon. Arvon merkeiksi vihityille kandidaateille ojennetaan laakeriseppele ja kultasormus, tohtoreille ja väitelleille lisensiaateille tohtorinhattu ja miekka. Tästä poikkeuksena on teologinen tiedekunta, jossa tohtorit saavat miekan asemesta raamatun.

Promootioon kuuluu myös riemumaistereiden, riemutohtoreiden ja kunniatohtoreiden vihkiminen. Riemumaisteriksi tai -tohtoriksi vihitään henkilö, joka on promovoitu viisi vuosikymmentä aikaisemmin. Tiedekunta voi myöntää kunniatohtorin arvon kenelle tahansa tarpeeksi ansioituneeksi katsomalleen henkilölle tämän koulutustaustaan katsomatta. Filosofinen tiedekunta on vihkinyt kunniatohtoriksi useita kulttuurielämän vaikuttajia, joiden joukossa ovat mm. Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, F.E. Sillanpää ja Wäinö Aaltonen sekä korkea-arvoisia valtiomiehiä kuten Herbert Hoover, Ruotsin kuningas Kustaa VI Adolf ja useat Suomen tasavallan presidenteistä.

Filosofian tohtorin hattu. Kuva Museokuva. Turun akatemian ensimmäinen promootio järjestettiin filosofisessa tiedekunnassa vuonna 1643. Tuolloin promovoitiin 10 maisteria. Filosofisen tiedekunnan promootio kestää kaikkiaan kolme päivää. Tavallisesti tiedekunnan virkaiältään vanhin professori toimii promoottorina, joka vihkii maisterit ja tohtorit. Promoottorin lisäksi tärkeä asema on yleisellä seppeleensitojattarella. Yleiseksi seppeleensitojattareksi on vuodesta 1832 pyydetty jonkun professorin tytär - tämä kunniaosoitus koskee yhtä lailla isää kuin tytärtäkin. "Kevään kuningatar" sitoi aluksi kaikki seppeleet, mutta jo vuosisadan loppupuolelta lähtien lähes jokaisella tulevalla maisterilla on ollut myös oma seppeleensitoja tai seppeleensitojatar. Yleinen seppeleensitojatar solmii yhdessä edeltäjiensä ja ystäviensä kanssa sellaisten promovendien seppeleet, joilla ei ole omaa sitojaa sekä opastaa ja valvoo muiden seppeleensitojien työtä.

Yleinen seppeleensitojatar, VIRGO CLARISSIMA, symboloi kuitenkin vielä nykyäänkin - kun promootiot ovat suositumpia kuin koskaan - kevättä, nuoruutta ja uskoa tulevaisuuteen. Hän on maisteripromootion keskipiste.

Filosofisen tiedekunnan promootio 1950

Kansleri Edwin Linkomiehen kotona vietettiin esiseppeleensitojaiset, joissa vastavalittu yleinen seppeleensitojatar perehdytettiin tehtäviinsä. Pöydän päässä istuvaa Sinikka Linkomiestä opastavat rouva Vera Linkomiehen (kuvassa vas.) ja rouva Gertrud Wichmannin (oik.) lisäksi edellisten promootioiden seppeleensitojattaret: rouva Elli Schauman (ent. Ståhlberg, yleinen seppeleensitojatar 1923), rouva Ester af Björksten (ent. Lindelöf, 1897), rouva Hilkka Linkola (ent. Suolahti, 1927), rouva Herta Luther (ent. Vasenius, 1910) ja neiti Irma Wichmann (1936).

Seppeleensitojaiset kaupungintalon juhlasalissa ensimmäisenä varsinaisena promootiojuhlapäivänä 30. toukokuuta 1950.

Kuva Valokuva Oy Kolmio

Seppeleensitojaisten jälkeen nautittiin päivällistä Vanhalla Ylioppilastalolla. Kuvassa promoottori Edwin Linkomies pitämässä puhetta.

Kuva Valokuva Oy Kolmio

Seuraavana päivänä toimitettiin promootioakti yliopiston perinteikkäässä juhlasalissa. Promoottori Edwin Linkomies seppelöi ultimusmaisteri Eero Avelan.

Kuva Yrjö Lintunen

Aktin jälkeen siirryttiin jumalanpalvelukseen Tuomiokirkkoon. Juhlallinen akateeminen kulkue on aina houkutellut suuren joukon yleisöä.

Kuva Valokuva Oy Kolmio

Juhlallisuuksien kolmantena päivänä ohjelmaan kuuluu risteily. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1950 risteiltiin Helsingin edustalla laivaston koulualus Suomen Joutsenella.

Kuva Valokuva Oy Kolmio