Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:

Arppeanum:
PL 11 (Snellmaninkatu 3)
00014 Helsingin yliopisto
(09) 1912 2914 (toimisto)
(09) 1912 4071 (museokauppa)

Avoinna 1.6.2014 saakka:
ti-pe 11-17, la-su 11-16, maanantaisin suljettu
Poikkeavia aukioloja

Arppeanumiin ilmainen sisäänpääsy

Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

Galleria Academica

M. Calonius, C. von Linné, F.M. Franzén, G.A. Wallin, J.W. Runeberg, Z. Topelius, E. Westermarck. Kuvat Matti Ruotsalainen ja HY, kuvalaitos.

Helsingin yliopistolla on maan suurin muotokuvakokoelma: siihen kuuluu yli 1000 teosta. Suurin osa teoksista esittää yliopiston kanslereita, varakanslereita, rehtoreita ja professoreita, mutta joukossa on myös hallitsijamuotokuvia. Valtaosa töistä on itsenäisyyden ajalta, autonomian ajalta on noin 130 teosta ja Turun paloa (1827) edeltäneeltä ajalta 16 teosta.

Kuninkaallisen Turun akatemian ja Helsingin yliopiston muotokuvakokoelman historia alkoi vuonna 1652, jolloin akatemian kansleri, kenraalikuvernööri Per Brahe lahjoitti muotokuvansa akatemian kirjastolle. Kokoelmat kasvoivat lahjoituksin ja hankinnoin 1600- ja 1700-luvulla. Useimmat vanhimmista muotokuvista tuhoutuivat Turun palossa 1827. Palossa tuhoutuneiden tilalle hankittiin 1800-luvun kuluessa runsaasti kopioita.

Ennen Turun paloa edeltäneeltä ajalta säilyneistä teoksista neljä veistosta (Aleksanteri I sekä pronssisena että marmorisena, kuningatar Kristiina ja Linné) sekä mahdollisesti piispa Browalliusta ja piispa Rothoviusta esittävät maalaukset kuuluivat aikoinaan Kuninkaallisen Turun akatemian kokoelmiin. Muut ovat tulleet yliopistolle lahjoituksina myöhemmin.

Yliopiston 1800-luvun hankinnoista merkittävimmät ovat keisarien muotokuvat. Kaikki Venäjän keisarit ja Suomen suuriruhtinaat on esitetty seisovina kokovartalokuvina.

Edelleen on tapana, että professorin täyttäessä 60 vuotta hänen oppilaansa, ystävänsä ja työtoverinsa teettävät muotokuvan ja lahjoittavat sen yliopiston kokoelmiin. Muotokuvat sijoitetaan yleensä siihen tiedekuntaan tai sille laitokselle, jossa ko. professori on toiminut. Kanslerien ja rehtorien muotokuvat ovat syntyneet yliopiston tilauksesta, ja ne sijoitetaan päärakennukseen.