Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:

Arppeanum:
PL 11 (Snellmaninkatu 3)
00014 Helsingin yliopisto
(09) 1912 2914 (toimisto)
(09) 1912 4071 (museokauppa)

Avoinna 1.6.2014 saakka:
ti-pe 11-17, la-su 11-16, maanantaisin suljettu
Poikkeavia aukioloja

Arppeanumiin ilmainen sisäänpääsy

Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

Arppeanumin tilat

Valokuva Timo Huvilinna.

Talon historiaa

Arppeanum valmistui 1869 Keisarillisen Aleksanterin –yliopiston kemian laboratorio- ja museorakennukseksi. Nimensä talo sai heti valmistuttuaan hanketta ajaneen kemian professori, yliopiston rehtori, valtioneuvos ja senaattori Adolf Edvard Arppen mukaan. Arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnitteleman rakennuksen ylimpään kerrokseen sijoittuivat historiallis-etnografinen museo, musiikkisali, veistoskuvakokoelma, näyttelytila ja piirustussali, kolmanteen kerrokseen mineraalikabinetti ja kemian professorin yli 400 m 2:n suuruinen virka-asunto, toiseen kerrokseen kemian laboratorio ja luentosali ja pohjakerrokseen kemian laboratoriotilojen lisäksi vahtimestarien asuntoja, jääkellari sekä leivin- ja pesutupa.

Taloa pidettiin aikoinaan liian suurellisena. Sen rakentaminen tulikin kalliimmaksi kuin samoihin aikoihin valmistuneen Uspenskin katedraalin. Laboratoriotiloissa oli alkuaan mittava ilmanvaihtojärjestelmä, joka kuitenkin pian osoittautui riittämättömäksi. Kellarissa oli – ja on edelleen - oma kaivo, josta oli tarkoitus ottaa laboratoriokokeissa tarvittava vesi. Arppeanumin keskeisin tila on sen nelikerroksinen porrashuone valurautaisine portaineen ja runsaine koristeluineen. Ulkoasultaan rakennus perustuu hampurilaiseen 1800-luvun arkkitehtuuriin, jossa on piirteitä venetsialaisista palatseista.

Aikojen kuluessa talossa on toiminut useita yliopiston laitoksia. Kemian laitokselle valmistui uusi rakennus viereiselle tontille (Hallituskatu 5) jo 1887, mutta kemistit käyttivät talon auditoriota jatkossakin ja kemian esimiehen asunto säilyi Arppeanumissa aina 1920-luvulle saakka. Talossa toimivat mm. fysiikan laitos, maatalous- ja metsäeläintieteen laitos sekä slaavilainen kirjasto. Vähitellen talo siirtyi geologian laitoksen ja ajoitushiililaboratorion käyttöön. Heidän muuttaessa Kumpulaan 2001 käynnistettiin talon historian suurin remontti.

Arppeanum liittyy kiinteästi Suomen museolaitoksen historiaan: se on Suomen vanhin, alkuaankin osaksi museokäyttöön tarkoitettu rakennus. Mineraalikabinetti on sijainnut talossa alusta saakka. Täältä siirrettiin yliopiston etnografiset kokoelmat Kansallismuseoon 1912, ja talon ylimmässä kerroksessa esiteltiin aikoinaan antiikin kipsijäljennöskokoelmaa. K.E. Kivirikon lintu- ja nisäkäskokoelmat olivat toisen kerroksen huoneissa yleisön nähtävillä usean vuosikymmenen ajan.

Vuokrattavat tilat

Arppeanum vuokraa vanhan ajan luentosaliaan ja kokoushuonetta myös ulkopuolisille. Juhlallisessa neljännen kerroksen Keisarisalissa on mahdollisuus järjestää juhlatilaisuuksia museon aukioloaikojen ulkopuolella.
(Katso tarkemmin tilavaraukset)

Piirros kemian laboratorioksi ja museorakennukseksi, fasadi Nikolainkadulle (nyk. Snellmaninkatu). Suunnitellut Carl Albert Edelfelt 1866.

Oikotiet: